WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems.


Welcome ♥ Tervetuloa

http://wondersbykaari.com/

A note to myself:

Kiss your life. 

Accept just as it is. Today.  Now.

So that  those moments of

Happiness you are waiting for don’t pass you by.

Rakastan kommenttejasi. Suurenna kuva klikkaamalla kerran tai kaksi. Kuvagalleriat aukeavat ensimmäisestä kuvasta.

I welcome your comments. Click on the photos once or twice to magnify. Photo Galleries will open with the first image.


13 Comments

vastauksia omiin kysymyksiini-2

1. Mistä löydän parhaimmat aiheet kuviini tai kertomuksiini?

Matkoilta löytyvät parhaimmat kuvat, koska näkymät ovat uusia. Harvoin, jos koskaan kuvaan samaa maisemaa, kärsimätön kun olen. Jos ei onnistu ensimmäisellä kerralla, olkoon!  Usein kuvani ovat  ruokapöydältä, värikkäät annokset tai ruoan tunnelma, eikä tarvitse lähteä pitkälle vaeltamaan. Kertomukset löytyvät yllättävistä tapahtumista ja yhteensattumista. Pikaisista kohtaamisista, “kuin kaksi laivaa yössä.” Ihmisistä, jotka löytyvät vuosien jälkeen tai merten takaa. Hetken huumorista.

Hiljaista Hong Kongissa

2015 03 20_5140

2. Mikä on aikaisin muistikuvani?

Olin tätini luona oljamissa, kuten Karjalassa sanotaan, ja täytin siellä viisi vuotta. Muistan öljylamput seinällä, niiden hajut. Esteri Toivosen ja Armi Kuuselan kansikuvat liimattuina senkin lasioviin. Ihailimme heitä, minulta kysyttiin kumpi on kauniimpi. Pidin Esteristä. Leikin lumessa, olihan maaliskuu, mutta pientä lasten lapiota ei ollut talossa ja sain puisen kauhan leikkiini. Posteljoonista se oli hauskaa. Nukuin vintillä, minkä tuoksun muistin vielä uudelleen monen vuosikymmenen jälkeen! Serkkuni, huomattavasti vanhempi luki minut illalla nukkumaan, tai joskus hiippaili hiljaa sulhasensa kanssa, mutta tarkistivat ensin, että ehdottomasti nukuin. Tietysti nukuin.

Armi ja Esteri

3. Minkä esineen olen omistanut kauimmin?

bracelet

Kauimmin muistan omistaneeni ranneketjun, jonka tätini on antanut minulle joskus 60-luvulla. Se on intialaisen näköinen ja siinä on merkit, mutta en ole ottanut selvää, mistä se on kotoisin. Olen korjuuttanut sen kaksi kertaa, mutta siitä on taas kaksi lenkkiä irti. Eikä se mahdu enää ranteeseeni. Onpa minulla pari lusikkaa kansakoulun urheilukilpailuistakin. Sekalaisia. Usein valitsin, jos sai valita, jonkun kirjan, ne ovat kadonneet.  Monia tavaroita ei ole muuttojen kautta kulkeutunut edes kotonta mukaan. Tai sitten ne ovat jääneet matkanvarrelle. Luulen, että jossakin laatikossa on vanha nukke, jolle äiti teki uudet vaatteet.  Teinikalenteri, vanhoja valokuvia.

4. Mitä kirjaa minulle on lapsena luettu?

Topeliuksen satuja ja Kultaisia kirjoja. Kun opin itse lukemaan, pidin kirjoista ja herkästi uppouduin satujen tunnelmaan. Lumikki on kuollut! Elokuvana lapselle vaikuttava kokemus. Kun tulin kotiin kerroin äidille kaiken, minkä Lumikki oli sanonut. Elokuva oli Disneyn klassikko, ja englanniksi!

5. Olenko kirjojen lukija?

Ja sitten opin lukemaan Aku Ankkaa! Ja sitten kirjastonkirjoja! Nykyisin olen ja en. Pidän kirjoista hyvin paljon, mutta luen kausittain kirjan ja sitten on taukoa. En varsinaisesti osta kirjoja, paitsi blogikavereiden julkaisuja, vaan saan niitä tyttäreltäni ja ystävättäreltäni, jotka molemmat ovat hurjia himo- lukijoita! Kirjakaupat ovat hävinneet kauppakeskuksista melkein kokonaan. Kirjan sivut ovat paljon ihanammat koskettaa, hivellä pintaa ja nauttia erilaisista kirjaintyyleistä. Mikä onkaan ihanampaa kuin istua mukavassa tuolissa, viltti jalkojen lämpönä ja siirtyä toiseen maailmaan. Hetkeksi tai jopa tunneiksi. En ole lukenut yhtään kirjaa tietokoneella. Laraan jatkuvasti puutarha- ja sisustukirjoja.

2015 03 20_5162 blog

6. Mistä nykyaika kärsii?

Yleismaailmallisesti aikamme kärsii sotaisuudesta, rotuvihoista ja huumeista. Epärehellisistä valtion virkamiehistä. Oman maailmani sisällä, paikallisesti,  nuorison asuntopulasta, työttömyydestä, saastuneesta vedestä.

7. Mitä arvostan tänä päivänä?

Perhettä, terveyttä, ystäviä. Nopeaa yhteyttä ympäri maailmaa, lentäen tai tietokoneella. Arvostan kansainvälisyyttä ja tietojen nopeaa jakoa.

pansies

8. Kenen kanssa haluaisin viettää päivän?

Varmasti jokainen haluaisi viettää edes vielä yhden päivän läheisen kanssa, josta aika on jättänyt, äidin, isän, sisaren.  Tai ystävän, joka kaukana sairastaa. Toinen vaihtoehto olisi selvänäkijän; kuinka viettäisin loppuelämäni niin, että siitä olisi iloa, hyötyäkin ja osaisin hoitaa leiviskäni oikein? Oikeasti viettäisin sen hyvän ystävän kanssa. Mikään ei voita samanhenkisen ihmisen seuraa, yhteistä jostakin asiasta kiinnostusta. Ja lasillista viiniä tai kahvikupposta.

kahvihetki

9. Kenen kanssa haluaisin viettää yön?

white blanket blog

Toivon, että Isäntä jaksaisi tuhista vierelläni vielä kauan. Mutta entäs vanhan poikaystävän? Sen, jonka kanssa en yötä viettänyt silloin. Tämä on todella hypoteettinen kysymys ja vastaus on kieli-poskessa kirjoitettu. Antaa menneiden olla! Oikeasti, vietän sen kuitenkin oman mieheni kanssa, hän oli nuorena vähän John Travoltan näköinen, heh, vaikka ei se näkö ole pääasia vaan sydän. Kohta jo 44 vuotta!

10. Tänään minua kohtaa onni! Mitä pukisin päälleni?

viitta

Toivottavasti löydän jotain nopeasti, en haluaisi olla nakuna! (Jos se on vanhan poikaystävän tapaaminen, jotain 60-luvun hippiä.) Jotain pehmeää neuletta, kashmiria, villaa, kietoutuisin asuun, jossa voisin olla kaunis tai jonka kanssa voisin yhtä hyvin rentoutua sohvan nurkkaan. Onnen luonteesta riippuen, tietenkin <3


8 Comments

flower show – puutarhalla

Kukkanäyttelyssä. Muutama kollaasi yleiskuvana eilisesta puutarhamme kukkanäyttelystä. Vuosittain järjetettävä laaja idea- ja tuotenäyttely lähialueella olevassa kasvipuutarhassa, Hick’s Nursery. Toive-näyttely-tämän-haluan-näyttely!

Yleisilmeenä ensiksikin voisin sanoa, että orkideoista on tullut jokamiehen (-naisen ) kukka! Vanhat klassikot, valkoiset suurikasvoiset (chympidium) ovat  yhä suosiossa. Uusin ja maagisesti vaikuttavin oli mustanpuhuva  lajike. Ei suoranaisesti joka kotiin, mutta oikealla paikallaan varmasti katsen vangitseva! Hortensia valikoimat olivat perinteellisiä, yhtä kahta lajiketta lukuunottamatta. Yksi oli tähtihortensia, lacecap- tyylinen. Tuon vaalean punaisen haluaisin!

2015 03 17_5091 blog

2015 03 17_5106 blog

2015 03 17_5107 blog_edited-1

2015 03 17_5108 blog

Kietovimmat orkideat minusta ovat kevyesti punastuvat, pilkulliset, läikikkäät tai punareunaiset lajit. Nyt oli tarjolla myös pastellin turkooseja, persikanoransseja ja vihertäviä, hieman sarjakuvamaisen värisiä yksilöitä. Mini orkideat väriin sopivissa ruukuissaan ovat kiva lahjaidea vaikka toimiston pöydälle. Miksei myös omaksi iloksikin.

white orchids with pink

Uusista puutarhakukista, jotka jäivät mieleeni hautumaan on tuo uudenvärinen hortensia, sekä ihana, vaaleanpunainen knock-out-ruusu, jatkuvakukkainen laji. Niiden hankkimista odottelen vielä ainakin kuukauden, kunnes säät lämpenevät meilläkin. Ainoat mitkä tältä reissulta ostin oli korkea, isolehtisen elefantinkorvien mukula  (Colocasia esculenta) näyttävä suurilehtinen troopinen kasvi. Ajattelen laittaa sen suuren ruukkuun terasiille kesäksi. Ne eivät valttämättä ole monivuotisia näin kylmällä alueella,  mutta hinnaltaan edullisia.  Takapihan terassialue, pienehkö, on uusiutumassa lankkulautaisesta kivetykseen. Ilman muuta se silloin kaipaa uusia näyttävämpiä koristekasveja, vai mitä tuumitte? Ja entäs uusi ruokapöytä? Isäntää täytyy vielä taivutella sen hankkimiseen :)

planters

entertainment

Kotiin lähti myös kaksi pientä lavaa orvokkeja; ne voisi jo kohta laittaa pihallekin. Jätin kolmen naapurin oven taakse kullekin kaksi rasiaa kevään iloksi. Uskaltainko edes vielä ulos laittaa, lupasivat huomiseksi taas lunta!

pink knock out rose


22 Comments

Värikollaasi #222

 RAIKAS-FRESH

raikas

What comes to your mind with FRESH! Lemons, citrus fruits, something new! Something new like broccoflower. Like a new start for a plant. But most of all: Spring! While putting this collage together I ventured outside to the backyard, the first time for a long, long time. Breezy wind was blowing , I walked briskly covered only with a light jacket. I wanted to see what is up in the garden. Fresh little heads of tulips, crocuses’ and snow drops, daffodils, sweet surprise of parsley leaves, I did not know it is perennial! There still is a crisp thin layer of snow waiting for more warm sunny days to come. But we are getting there!

fresh spring

Mitä tulee mieleesi sanasta raikas? Sitruunat, sitrushedelmät, jotain uutta! Jotain uutta, kuten “broccoflower”. Uuden kasvin alku. Mutta ennen kaikkea: Kevät! Kollaasia kootessani uskalsin ulos takapihalle, ensimmäistä kertaa pitkään, pitkään aikaan. Raikas tuuli puhalsi, kävelin reippaasti päälläni vain kevyt takki. Halusin nähdä, mitä on jo noussut ylös puutarhassa. Tuoreet pienet krookukset ja lumikellot, tulppaanin lehtienkärjet, narsissit, ja makea yllätys: persiljan lehtiä, en tiennyt sen olevan monivuotinen! Siellä on edelleen jäinen ohut lumikerros odottamassa enemmän lämpimiä aurinkoisia päiviä. Mutta etenemme kohti kevättä!

More fresh photos can be found here! Lisää raikkaita kuvia!


18 Comments

maaliskuu

87595-makrobuttonpienilintu

MAALISKUU-MARCH

2015 03 11_4900 blog

lopeta työt

osta matkalippu

rusketu

rakastu

älä koskaan palaa

maaliskuu

Maaliskuu Long Islandilla on jatkunut helmikuun tavoin, normaalia lumisempana ja normaalia kylmenpänä. Muutama lomapäivä oli vielä jäljellä, joten tarkistimme nykyisin Floridassa asuvien ystävien kanssa, josko olisivat kotona, jos piipahtaisimme. Hyvin sopi molemmille! Onneksi. Molemmat vanhoja ystäviä yli neljäkymmentä vuotta, ei siis seremonioita tarvittu. Lento oli aavistuksen verran myöhässä, jouduimme odottelemaan lumensiirtokoneiston siirtymistä pois lentokoneen tieltä.

Ensimmäiset kaksi yötä vietimme Delray Beachillä ystäviemme luona, jotka olivat tehneet talvipaosta totta ja  muuttaneet pysyvästi etelään viime kesän lopulla. Uusi koti oli tilava, kauniisti kalustettu suomalainen koti.   Tilaan kuului iso verkkokuisti, missä istuimme suurimmman osan ajasta, sekä pieni atrium olohuoneen jatkeena. (Delray oli meillekin tuttu, Juliette serkun kotikylänä, pyörähdimme kunniakierroksen hänen kotialueensa ympärillä.) Ohjelmaa oli mukavasti kahdeksi päiväksi, ruokailua merenrannalla ensimmäisenä iltana, Old Key Lime Housessa. Tunnelmallinen ulkoterassi, mikä jatkui ja jatkui. Ruoka oli nauttivaa, söin korillisen katkarapuja ja ranskalaisia Pinot Gris- lasillisen kanssa, jälkuruoksi jaoimme Isännän kanssa mitä mahtavimman Key Lime Pie’n! Sunnuntaina herkkuna lettuaamiainen Lantanassa, Suomi Talolla. Kansaa oli runsaasti, ennen meitä siellä oli ruokaillut jo yli 200 nälkäistä. Moni kuului olevan snow bird eli talvensa etelässä viettäviä pohjoisessa asuvia suomalaisia eläkeläisiä. Tapasimme pari vanhaa tuttuakin ja tutuntuttua. Yksi heistä oli Leila, hovikampaajani 70-luvun alussa Manhattanilla. (Minulla tuskin on sen jälkeen koskaan ollut niin kivasti leikatut hiukset.) Viereisessä huoneessa oli ostoskiusana Suomi-ruokaa,  suklaata, karkkia, ruisleipää; ruotsalaisia pipareita, venäläisiä “marmelaareja”  ja tavara à la  fleamarket. Lapsille lähti kummallekin salmiakkipaketti ja itse täydensin ultima thule jälkiruokamaljojani. Taisin ostaa yhden Arabian vanhan kahvikupinkin ” Rositan” vitosella. Sen jälkeen ajelimme Palm Beachin hienostoalueella ja kävelimme pääkatua, Worth Avenueta, kun ykskaks röpsähti sadekuuro päällemme. Luulen, että siellä on jonkinlaiset sadettimet, mitkä säikyttävät köyhemmin puetut kansalaiset pois kaduilta LOL, koska heti sieltä lähdettyämme, kadut olivat rutikuivat. Sateesta ei tietoakaan!

   Accolades for Worth Avenue and Palm Beach are always in fashion. USA Today’s 10Best has recognized Worth Avenue as part of its “10 Most Iconic Streets” and the readers of Condé Nast Traveler have voted Palm Beach as one of the top five places to shop in country.

Käpäisimme iltakahvilla suomalais-herrasmiehen luona ennen illallista Lantanassa. Tällä alueella suomalaiset ovat lomailleet suomalaisissa motelleissa ja syöneet suomalaista ruokaa  vuosikymmeniä ja seurustelleet suomalaisten kanssa, toiset tuskin oppineet edes englantia täydellisesti. Osa on jäänyt sinne eläkkeelle. Päädyimme syömään toiselle suomalaisalueelle, Lake Worthiin, ja siellä, hahaa, australialaiseen ravintolaanNuolin lautasen puhtaaksi! Illalla palattuamme, vielä ehdimme asuinalueen teatteri esitykseen kello yhdeksän. Päätähtenä oli Melissa Manchester, jonka musiikkiosaa ennen koomikko kertoi vitsejä, suunnattuina suoraan alueen yli-55 porukalle, ja naurut olivat taattuja. Paras anti oli kuitenkin harpisti Paraguysta, Mariano Gonzales Ramirez, aivan upeaa musiikkia! (Joka nimestä aukeaa yksi kappale, nauti!) Sänkyyn jälkeen puolenyön.

Herkkuja

Delray Beachiltä oli noin kolmen tunnin ajomatka Tampaan. Kahdeksi yöksi toiselle ystäväpariskunnalle kyläilemään. He ovat asuneet siellä jo reilusti yli kymmenen vuotta. Maisemat muuttuvat jonkinverran matkalla pohjoisempaan, palmut eivät ole yleisiä ja ilma on asteita viilempää. Mutta kesäinen! He vuorostaan asuvat Meksikonlahden rannoilla, ei Atlantin kuten ensimmäinen isäntäpari. Ruoka ei tämän emännän illallisista parane, mehevä lohiannos tykötarpeineen ja viinit! Kotileipoiset Runebergin tortut, namia. Eilen aamulla kävimme kävelemässä noin kahden mailin lenkin asuntoalueella, mikä on myös yli 55-vuotisille rakennettu, kauniita espanjalaistyylisiä taloja, uima-altaineen ja palmupuineen. Uusia taloja rakennettiin vielä ja nyt keväällä oli  muutama myynnissä. Emme käyneet tällä kertaa niitä katsomassa, vaikka sekin on mukavaa ajankulua ja unelmointia.  Ajoimme merenrannalle. Jotenkin täällä kyläillessä tulee mieleen ajatus, että näinkin olisi kivaa asua, mutta kummalla rannalla? Lunta heillä ei juuri ole, LOL. Meillä riitti juttuja, olemme vanhoja soul-sisters, hyvin samanlaisesta lapsuudesta ja perheestä. Tunnemme toistemme sisarukset henkilökohtaisesti, miehemme ovat syntymässä-vahingossa-eronneet-kaksoset. Älä kysy! Uittelimme jalkoja uima-altaassa ja oli kivaa.

Illalla kotiin ajaessamme lentokentältä satoi. Rankasti. Lumi suli sakeana sumuna. Tänään paistaa aurinko, lämpö on noussut plus 14 celsiukseen! Mielelläni sanon jo hyvästit maaliskuulle sään puolesta. Muuten kaikkea kivaa on vielä odotettavissa ennen huhtikuuta!

quit your job
buy a ticket
get a tan
fall in love
never return

Muita maaliskuisia kuvia on täällä! More thoughts about March can be found here.

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

Join 30 other followers