WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems.

Naapurikylässä

12 Comments

Cold Spring Harbor LI

Cold Spring Harbor LI

Eilen lauantaina, päivä alkoi aurinkoisena. Toisen aamukahvin jälkeen Isäntä ehdotti fotosafaria. Jostakin syystä kuvailu ei ole kiinnostanut pariin viikkoon, joko säästä johtuen tai siksi, että kuulun pariin kuvakerhoon ja toiset ovat niin älyttömän hyviä, että en jaksa. Ei ole kivaa olla aina huono. Tai toisenlainen, ehkä.

_DSC6792 blog

No, lähdimme ajelulle, kamera kainalossa. Päämääränä pieni lähikylä, Cold Spring Harbor. Sen talot ovat vuosiltä 1700- jotakin. Se oli aikoinaan varakas valaanpyyntisatama. Nyt taloissa on  antiikkikauppaa, kynttiläkauppaa, muotiputiikkia, kahvila ja niin edelleen eli kiva paikka kävellä ja mahdollisesti ostaa jotain pientä kotiin tuotavaksikin. Moneen kauppaan piti astua sisälle jo siitäkin syystä, että ilma oli eilen tuulinen ja alle nollan. Siellä oli valokuvagalleria, b.street, jota ennen en ole huomannut. Yritimme avata ovea, mutta se oli kiinni. Omistaja ilmaantui takahuoneesta nopeasti ja laski meidät sisälle.

_DSC6777 blog

Pienehkö galleria oli tyylikkäästi täynnä mustavalkoisia kuvia, rakennuksia ja siltoja. Paikallisia, Long Islandilta, New Yorkista ja myös Pariisista, ensi silmäyksellä. Pidin niistä, ja kysyin ovatko ne kaikki paikallisen kuvaajan ottamia. Ovat kyllä, ne ovat minun, mies sanoi. Ilmaisin ihastukseni ja aloitimme keskustelun, me kaksi kuvajaa. Hah, todellakin. Mieli teki piilottaa kamerani, mutta se avaa keskustelut samoin kuin koirat ja pienet vauvat. Hän on tehnyt päivätyönsä arkkitehtinä ja nyt siirtynyt täyspäiväiseksi kuvaajaksi. Tavannut mielenkiintoisia ihmisiä. Keskustelimme valokuvauksesta, kerroin, että aloitin blogin rakentamisen, johon laitan vain valokuviani. (Siis uutta tiedossa, mutta milloin, kerron sitten.) Onko hänellä omaa sivua, mitä voisin katsoa kotiin tultuani? Ei vielä, hänkin on juuri parhaillaan kokoamassa omaansa, ja saimme kutsun toimiston puolelle. Katsoimme hänen kuviansa ja kyselin lisää mahdollisia tärkeitä pointteja blogin kokoamisesta. Hänellä ja hänen tyttärellään on nettikauppa, jossa he myyvät  korttejaan, ja se on lähtenyt hyvin käyntiin. Hän jakoi tietoa mielellään. Olin kiitollinen! Olen todella kiitollinen, miten yhteinen asia tuo ihmisiä  lähelle toisia samaa asiaa harrastavia. Sain ohjeen, yhden erittäin tärkeän, hän sanoi. Rajaa, rajaa ja rajaa! Noh, siinä alan olla jo suhtkoht hyvä, rajaan jopa liikaa. Olen Rajauksien Kuningatar.

_DSC6828 blog

Kotiin tultuani, latasin kuvani, ja tein niistä sepiaversiot myös, kimmokkeenani nyt nähnyt mustavalkoiset ja Ellen Fischin  kuvauskurssi  noin kaksi viikkoa sitten. Edellä mainittuja linkkisivuja kannattaa käydä katsomassa!

12 thoughts on “Naapurikylässä

  1. Noihin kuviin sopii tuo seepia, omalle silmälle nuo talot edustavat jonkinlaista elokuvien nostalgiaa, vaikka ovatkin siellä tätä päivää.

    Ihana kohtaaminen! Viestinnät, kuten valokuvaus, ilman sanoja yhdistävät ihmisiä, kansoja.

    Äh, et sinä ole todellakaan huono kuvaaja, uskon, että se on niin kuin itsekin totesit: olet erilainen, näet asioita, muotoja värejä omalla tavallasi, omien kokemusten ja persoonan suodattamana, ehkäpä myös kulttuuri- ja biologisen perimän (suomalaisuus) ansiosta.

    Rajaaminen, totta, se on a ja o. Kuvassa on oltava jonkinlainen rytmi, oli tekniikka sitten minkälainen tahansa.

    • susupetal, kiitos kannustuksesta! Olen ollut pienissä kisapiireissä nollakerholainen, tai yksi-kaksi myötätuntoääntä saanut. Kai se, etten kuvaa lintuja ja luontoa, ei aina kiinnosta. No, oli miten oli, teen mistä tykkään🙂 Ja ihmisiä on kiva tavata sanoin tai kuvin. Kiva kun olet mukanani matkassani aina❤ P.S. Stephen muuten ehdotti, että laittaisin Suomi-kuvia tulevaan portfoliooni. Ilman muuta!

  2. Ensinnäkin sinä ET ole huono…
    Toiseksi minäkin olen huomannut tuon “kameran kanssa kerää juttukavereita ihan kuin kuin mukana olisi koira tai vauva” Mukavaa sekä minusta on, ja epäilemättä sinullakaan ei mitään sitä vastaan.
    Kolmanneksi tarinasi oli mukava, kuvat viehättäviä.
    Neljänneksi valokuvablogiasi odotellessa…
    Linkkejä jäin kaipaamaan… Valokuvaaja-galleristin sivuille…

    • Reija, olet ihana! Kiitos! Juttelijoita olemme molemmat🙂 Linkit ovat jutussa, mutta tämä uusi pohjani erottaa ne huonosti. Kuljeta hiirtä tekstin päällä, ne näkyvät vaalean vihreinä sekä Stephenin että Ellenin.

  3. Ihanaa nostagiaa kuvissasi. Toive: Näitä lisää ja matkustamaan ympäri 50 osavaltion tässä vuoden aikana! ;D

  4. TeeTee, kiitos. Väri muuttaa tunnelmaa. Toiveesi voi toteutua, ajattelin lähteä mukaan🙂

  5. Irma, et todellakaan saa ajatella, että olet huono, hupsu! Erilaisuus on ihanaa! Sinä olet🙂 Ei me kaikki olla lintu-tai ötökkäkuvaajia… Olisinoa siellä, saisit viedä minut fotosafarille! Kauniita seepiakuvia, sait minut taas nojatuolimatkalle. Hauska kirjoituskin! Kiitos🙂

  6. These photos are a real treat, I like a lot, especially the first, exquisite and soft shadows on the house.

  7. pakko tarttua sun kohtaan – olla huono – höpö höpö, samassa kerhossa minäkin olen. Me teemme asiamme omalla tyylillämme…ja olemme hyviä juuri näin omalla näkemyksellämme.Näin on pakko uskoa…pitää uskoa omaan tekemiseen. eikä sinulla ole syyt olla uskomatta. Kuten olen ennenkin sanonut, ei se tekniikka vaan se näkemys.
    Seepia tekee kuvistasi nostalgisia.

  8. Ritva, kiitos ystäväiseni kaunista sanoistasi. Eihän sitä osaa tehdä muutakaan kuin omaansa, kait😀 Kannustavia viestejä kaikilta, se antaa voimaa ja iloa. Kiitos vielä kerran,

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s