WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems.

Zionin kansallispuisto

4 Comments

Springdale, Utah, paikka missä yövyimme kaksi yötä. Hotellissamme oli uima-allas, emme ehtineet sinnekään. Saavuimme pitkän 1,7 kilometrin tunnelin läpi kylään. Siinä oli aikaisemmin ollut pysähdyspaikkojakin, mitkä oli sinetöity umpeen vaarallisuuden takia, mutta nyt vain pari ikkunaa vilisi ohi. Pitkä! Kiusaan miestäni sanomalla, että kun on nähnyt yhdet vuoret, on nähnyt kaikki. Zion on siitä erikoinen, että melkein jokainen vuori on erilainen.  Oletko koskaan kuullut shakkilauta vuoresta? Halkeamat siinä kulkevat pystysuoraan ja vaakasuoraan niin, että koko kallio on ruudutettu. Vesiputouksia oli useampia, kansallispuiston polut ovat erittäin helpokulkuisia, jalkakäytäviä. Kallioita, jotka tihkuivat vettä, ja akileijat kasvoivat kallion koloissa kuin riippupuutarhoissa! Joki laulaa polskutteli matkan varrella. Suosittu kohde ja sen huomasi, kun olimme palaamassa kierrokseltamme. Pitempi jono kuin aamulla! Omat autot jätettiin parkkipaikalle, puiston linja-auto kuljetti pisteestä toiseen. Helppoa oli ulkoilu, vaikka olisi pyörätuolilla kulkenut! Siis suosittu kohde. Useampaa tuntia kuitenkin pyörähti kinkkisempiäkin kallioportaita myöten. Eräässä kohdassa intialainen mies melkein putosi, mutta edempänä ylös tuleva nuori pari sai kiinni paidan helmasta. Huh! Näköalat olivat upeita.

zion 2

zion 2

Mitään erikoista ei tapahtunut täällä, joten laitan vain pari kuvaa. Olimme tässä pikkukylässä kaksi yötä. Söimme mitä parhaimman illallisen, Wildcat Willies Steakhouse ravintolassa. Ravintola oli sisustettu nimensä veroisesti, villiä länttä, takorautaa, lehmäntaljaistuimia. Tarjoilija teki virheen ja toi väärän annoksen, jonka mieheni lupasi syödä ilomielin. Buffalo Meatloaf, oli kuulema aivan upean maukas! Itse valitsin taimenen, mikä oli pyöritelty pistasiopähkinöissä ja yrteissä, olematta liian voimakas. Kalan oma maku säilyi hyvin. (Varastan idean!) Kumpikin nuolimme lautasemme puhtaiksi. Virheen takia saimme ilmaisen jälkkärin! Antiikkiliikkessä kävin hauskan keskustelun omistajan kanssa, ostin kaksi milagro- medajonkia (Milagro: Milagrot ovat uskonnollisia folk- amuletteja, joita perinteisesti käytetään paranemistarkoituksiin Meksikossa, Etelä-Yhdysvalloissa, muilla Latinalaisen Amerikan alueilla ja osaksi myös Iberian niemimaalla.) Ehdimme vaihtaa koko elämänkerrat muutamassa minuutissa ja kun Isäntä vihdoin tuli kauppaan sisälle (hän saa näppylöitä antiikkiliikeistä), mies onnitteli häntä eläkkeelle pääsystä. Kivikaupasta ostin kivisydämet tytöille, vakio tuliaiseni. Tämän hetkinen kansikuvani on sieltä. Vanha rouva oli niin mukava, että lähetin hänelle lahjaksi pari tekemääni korttia Zionista kotiin palauttumme. Hän halusi kuulla, että olimme palanneet kotiin turvallisesti pitkän matkan jälkeen. Seuraavaksi pyrhälsimme Las Vegasiin!

4 thoughts on “Zionin kansallispuisto

  1. Kaunista vuoristoa ja kuvat ovat niin hienoja ! Rouva siellä antiikkiliikkeessä oli varmaankin hyvin iloinen saatuaan sinun tekemäsi korttisi !❤

  2. Mielenkiintoinen postaus. Varmasti ihana reissu.

    Hulpeat, jylhät on maisemat.
    Monipuosen ja kauniin kuvakerronankin annat. Kiitän!

  3. Liplatus, mukaavaa, että jatsoit lukea. USA on niin valtava ja erilainen rannalta kaupunkeihin, pelloita vuorille. Kohteet eivät lopu.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s