WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems even.


2 Comments

outo lounaspaikka

Ajelimme vanhaa edelliseltä reissulta tuttua tietä Salt Lake Citystä ja liityimme kertotien  kautta Salinaan ja kohti Moabia. Rauhallista luontoa, peltoja, katajia. Pysähdyimme siellä täällä ja otin kuvan pari. Saavuimme Salinaan sopivasti lounasaikaan. Isäntä tankkasi auton ja kävin sisällä kysymässä, missä olisi kylän paras lounaspaikka. “Ehdottomasti kuuluisa Mom’s Cafe!” sanoi nuori nainen kassalla. “Se on heti ensimmäisten liikennevalojen vieressä.” Kiitos!

IMG_0618 blogRakennus on vanha osuusliike vuodelta 1878. Siinä alun perin oli kauppa, mikä möi vaatteita, viljaa, ruumisarkkuja, kaikkea mitä voit kuvitella cowboyn tarvitsevan. Ymmärsin, että jopa ruumishuone oli aikoinaan takahuoneessa. Nyt siellä istuivat nahkatakkiset 70-vuotiset miehet. Seinällä oli haalistuneita valokuvia tunnetuista filmitähdistä, National Geography’n 60-luvulta oleva kehuva artikkeli ravintolasta, kuuluisasta Mom’s Cafesta, joka aloitti toimintansa vuonna 1926. Kaksi tarjoilijaa hyöri paikalla, olivat kai teinityttöjä ravintolan alkuaikoina. Sain kuvaan kaksi puhdasta pöytää. Vasemmalla puolella istui kaksi naista ja nuori poika, sörkkien annoksiaan. Toisella pöydällä oli jämät edellisiltä ruokailijoilta, molemmilla lautasilla ranskalaiset. Minun olisi pitänyt jo siitä arvata!

IMG_0616 blog

Tilasin club sandwichin ja ranskalaiset! Lautanen ja aterimet olivat varmasti ravintolan ensimmäisiltä vuosilta. Leivän välissä oli tuskin mitään. Neljännes pala juustoa, pieneksi revitty salaatinlehti. Ranskalaiset? Puolikylmiä. Puoliraakoja. Rasva lillui lautasella ja perunoiden päällä. Söin leivän. Join ginger alen. Emme tilanneet jälkiruokaa. Varmuuden vuoksi. Maksoimme laskun ja valitukseni perustella sain ranskalaiset ilmaiseksi. Ne jäivät syömättä. Paikassa aika oli pysähtynyt. Luin juuri nyt yelpin arvostelut, neljä tähteä! Mistä ihmeen hyvästä? Ehkä siksi, että sadan maililla säteellä ei ollut toista ruokapaikkaa?

IMG_0617 blog


4 Comments

kuubalainen lounas

Ostimme uuden kodin Floridasta viime heinäkuussa, kerroinkin jo. Olemme nyt vasta tammikuun alusta hiljentyneet olemaan täällä täyspainoisesti. Kahdestaan. Yksi asia, mikä heti oli erilaista, oli ulkona syöminen. Päivittäin lämpimän ruoan laitto on vähän niin kuin turhaa. Kuumassa. Minusta, ei Isännästä. Mutta ystävät, jotka ovat täällä jo kauemmin asuneet ovat esitelleet erilaisia ravintoloita ja olemme yhdessä käyneet jo monissa. Banana Boat, Old Key Lime, Bonefish, Longhorn Steakhouse, Renzo’s Pizza, olemme hakeneet bagelit Brooklyn Water Bagel leipomosta, jopa kokeilleet parasta pizzaa sitten New Yorkin (mainoksen mukaan, ei meidän). Olemme käyneet piknikillä kolmen muun suomalaispariskunnan kanssa, syöneet kaalikäärylelounaat suomalaisella Kerhotalolla. Syöneet suuria salaatteja kotona. Voileipiä. Jättäneet iltaruon väliinkin, kun lounas oli iso.

Monesti olemme ajatelleet  ajaa Miamiin syömään kuubalaisia voileipiä. Nyt sunnuntaina kävimme Pojan ja Miniän kanssa. Ajomatkaa meiltä Miamiin on tasan tunti.

plantain

Entinen työtoverini Long Islandilta, Liz, joka on kuubalainen ja asunut Miamissa jo kohta parikymmentä vuotta, on ollut hyvänä neuvonantajana paikkaa etsiessämme. Little Havanassa oleva Versailles ravintola on paras! Tai kulttuurihistoriallisin paikka. Olemme siis ehdottaneet sitä jo kohta kymmenelle Miamiin matkustavalle ystävällemme, tietämättä paikasta mitään muuta kuin sen, että se on aina telkkarissa, jos jotakin poliittista tapahtuu Kuubassa. Viimeksi siellä kadulla juhlittiin Castron kuolemaa. Nyt sunnuntaina kadulla oli kolme lipun liehuttelijaa. En lukenut bannereita.

2017-04-02-12-06-20

Ilmainen parkkipaikka oli bonus! Oven eteen oli kasautunut parikymmentä henkilöä hostessin eteen. Pelkäsimme pahinta, pitkää odotusaikaa. Mutta saimme pöydän alle 10 minuutin. Sisällä oli täyttä, mutta ei tungosta. Vanha kahvilamainen tilava ravintola. Asiakaskanta oli melkein 100% kuubalaisia, perheineen. Seisovanpöydän aamiainen oli juuri lopullaan. Sen haluaisin vielä käydä kokemassa. Tilasimme lounaan. Ruokalista oli sopivan lyhyt/pitkä. Löysimme kaikki oman herkkumme nopeasti. Ystävällinen tarjoilija, Julio, ehdotti alkajaiseksi cortado kupillista. Pieni expresso kahvi, lämpimällä maidolla. Juoma oli paksua, toffeen makuinen, minusta. Vahva kofeiini- paukku!

2017-04-02-12-06-39

Isäntä tilasi “ROAST PORK CUBAN STYLE”, porsasta, mustaa riisiä ja yuccaa. Itselleni noukin listalta katkarapuja ja kalaa, pikantilla creole- tyylisellä tomaattisalsa- kastikkeella, sivuannoksina riisi ja “plantain”. Rakastan sitä jauhoisen banaanin makua ja pehmeyttä! Annos oli aivan liian suuri, ja osa riisiä ja kalaa jäi syömättä. Miniän ruoka-annosta en muista. Hän joi jonkinlaisen teen, salaattiosa oli puolikas suurehko avokado, missä oli tonnikalasalaatti pallo. Aion varastaa idean seuraaville lounasvieraillemme! Ravintolan yhteydessä oli myös leipomo ja kahvila, jonka tuotteet kävivät kaupaksi kuin kuumat pullat! Poikamme söi kuuluisan kuubalaisen voileivän:

Our Famous Cuban Sandwich

Sweet Ham, Roast Pork, Swiss Cheese on a Toasted Cuban Bread with Mustard and Pickles

 


10 Comments

uudet värikollaasit #70

Suklaa, vanilja ja sitruuna. Chocolate, vanilla and lemon.

24888-varituudet

Let’s feast on chocolate! In all shapes and forms! Delicacies with vanilla flavored whipping cream and Portuguese de Nata pasties! Afterwards we can squeeze one whole lemon juice into a glass, add hot water and drink it all prior the main meal. Appetite is reduced in comfort, and then we will NOT crave food like little piggies. Swimming season, listen friends, is closing rapidly! I did start my own lemon diet already!
    

lemon collage

Herkutellaan suklaalla! Kaikissa muodoissa! Herkutellaan vaniljaisella vispikermalla ja portugalilaisilla de Nata pasteijoilla. Sen jälkeen voimmekin puristaa yhden kokonaisen sitruunan mehun lasiin, lisätä lämmintä vettä ja juomme sen ennen atriaa. Ruokahalu vähenee mukavasti, emmekä ahnehti sitten kuin pienet possut. Uimakausi, kulkaa, on aika lähellä! Aloitin jo oman kuurini!