WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems even.


2 Comments

Tammelan kunnantoimisto

Marraskuun 15 p:nä 1944.

Kirsti Hyvä!

Mikäli tapani tunnet, voit päätellä, että meidän ukko on syömässä ja minä kirjoittelen.  Olenkin tällä kertaa aivan yksikseni, en tiedä minne kaikki ovat pelästyneet. Niin että suur’ kiitos kirjeestäsi ja kulumisista. Vai että on sinusta tehty kirjanpitäjä, onnittelen ja toivotan lykkyä tykö. Menestyt varmasti loistavasti siinä hommassa, sillä oletkin ollut jo monta vuotta alalla ja kyllä työ tekijäänsä opettaa. Nyt olette siis jälleen Jääskessä, arvaan, ainakin sinne osoitan tämän kirjeeni, kaipahan sitten perille löytää.

Eikä ole maailman meno kummallista- mutta ei siitä sen enempää. Päätellään vaan, että aikansa kutakin.

Aiotko matkustaa jouluna kotiin? Sinä saatkin pian viettää 1-vuotis päivää maailmalla olostasi. Minulle se on vielä kaukana. Minä aijon mennä ensi perjantaina Perniöön, jos jollakin konstilla pääsen. Olen luultavasti 3 – 4 päivää reissussa sillä aijon samalla fiirata Hilman päiviä. Rautateillä on varmasti aika paljon ruuhkaa, mutta yritän linja-autolla Someron kautta. Vähän hankala matka, mutta pääsee kuitenkin. Olenkin olut, ennätysmäärän, melkein 2 kuukautta, yhtämittaa täällä, ellei kotona käymisen arvoiseksi lasketa sitä, kun Saimi ja hänen nuorempi poikansa Veikko kävivät minun luonani. Kyllä oli eri kivaa, kun he tulivat, ja olihan se taas varsin antoisaa minun korttiannokseni lisänä kaikkine hyvine tuliaisineen. Saman sunnuntaina oli myöskin neiti Emmi Lehti (panen koko nimen titteleineen jos häntä satut muistamaan) Urjalasta täällä. Pidimme aika jymyt.

Tuli mieleeni kesken kaiken Perniön uutisia. En sentään varmasti tiedä, vaikka olisin sinulle ja aikaisemmin kirjoittanut, että Maija on naimisissa. Esimerkillinen tapaus, eikö vaan. Näin sitä paitsi eilisessä kunnallislehdessä, että Tähtinen on kuollut. Sinä kai tunsit hänet. Myöskin hankolainen Manu N., Elman isä, on kuollut.

Eikö ole ikävää, kun lottien on siellä täytynyt myydä hotellinsa. Oikein tuntuu haikealta ajatella, ettei se enää ole se, mikä se oli. Siellä oli aina niin kiva pistäytyä ja olivathan lotat nähneet niin paljon vaivaa ja aherrusta sen eteen, että olisi ollut mukavaa saada se pitääkin. Muta varaavaisuus syistä he ovat sen myyneet Perniön Osuuskaupalle, jottei se joutuisi vallan muuhun käyttöön. En tiedä, mitä kaikkea siellä on tapahtunut, mutta sittenpähän kuulen, kun käyn siellä.

Aikani kuluu edelleen kovin nopeasti täällä kaikenmoisine harrastuksineen. Et taida todeksi uskoa, kun sanon, että nykyisin harrastan iltasella kehräämistä. Rauhaniemessä on kolme rukkia tuvassa ja niillä me kehrätä höristellään rohdinta niin, että viuhka käy. Aloitamme tietysti rohtimesta, että ensin opimme tuon jalon taidon. Rupea vaan sinäkin opettelemaan tätä vanhuudenammattia ajoissa, kyllä se hömppäkymmenillä on kaikkein mukavinta istua rukin ääressä kissa jalkojen juuressa, sillä jotakin kai silloin vielä on hommattava, vaikka heti saisimmekin kaikenlaiset työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeet, joilla meitä vietellään odottamaan turvallisin mielin harmaita hapsia päähämme. Viime sunnuntaina mina kelasin ja talon tyttäristä Kirsti loi kahden leposohvan peitteen kutomista varten loimen. Olen kai kertonutkin, että käymme Forssassa opistolla käsityökursseilla, jossa rupeamme kutomaan jotakin sellaista, mitä tämmöisenä aikana voi kutoa. Minä rupean kutomaan täysipellavaista pöytäliinaa.

16/11 En uskaltanut enää jatkaa koneella, vaan turvauduin tähän pienempään vehkeeseen, ja taisipa tulla nukuttuakin välillä.

Puhelin tänään erään kurssikaverini kanssa puhelimessa ja hän kertoi, että eräs meidän kurssista, nimittäin Maire K. olisi Jääsken huoltosihteeri. Väitin vähäsen vastaan, mutta niin hän kuitenkin vakuutti. Jos satut siis olemaan jonkun Maire Korpelan työkaveri, niin kerro terveiseni hänelle.

Viime yönä tuli Tammelan tykistöstä noin puolet tänne ja ensi yönä tulee lisää. Ne viipyvät luultavasti sunnuntaihin asti ennen kuin lähetetään eteenpäin. Kyllä on eri vipinää ja tuntuu kovasti oudolta, kun on miehiä niin paljon yhdessä paikassa, kun siihen ei meikäläisen silmä ole juuri tottunut. Kunnan puolesta on järjestetty lyhyt vaatimaton juhla tuliaisiksi pull-korvike tarjoiluineen. Minäkin sain kunnian olla mukana, koskapa laulukuoroa on pyydetty sinne laulamaan. Huomenna on taas samanlainen tilaisuus niille, jotka tulevat ensi yönä. Mennemme sinnekin taas laulamaan klo 15 ja sitten illalla klo17 lähtee auto Somerolla. Tämän talon tyttäristä lähtee yksi minun kanssani. Onkin eri kivaa, kun on matkaseuraa. Olen tähän asti kulkenut aina yksinäni täältä kotiinpäin koko matkan. Tänne päin tullessa on ainakin Turkuun asti matkaseuraa.

Vai että Virtasella ja Irjalla on ollut jotakin yhteenottoa? Eikö Irja mitään kertonut siitä? Olisi mukava tavata Irjaa, mutta en viitsisi mennä k-toimistoon, jos siellä taas kovasti politikoidaan. Kyllä uskon, että V. on monet kerrat parjannut minutkin, muta mitäs siitä, ei haukkuva koira haavoja tee. Nyt sinne perustetaan toisen eli vanhemman toimistoapulaisen toimi. Ihmettelen vähän, sillä nythän työtkin rupeaa vähenemään, kun sotakuukausi palkat ym. sellaiset loppuu. On tainnut kirjurista tulla sellainen herra, että tarvitsee yksityissihteerin. Se siitä.

Olitko Ailan kanssa kirjeenvaihdossa? Mitähän se lapsi nykyään ajattelee ja suunnittelee. Minusta hän on vähän tuuliajolla, kun ei ole oikeata kotia, mistä hänestä huolehdittaisiin. No jaa, lopetankin tähän, koska kynä on melkein tyhjä, ja olen huonolla kirjoitustulella. Ehkä lieneekin parasta panna tämä sittenkin Mäntyharjulle, mutta anna ensi kerralla osoitteesi, koska olet niin  muuttavainen. En oikein tiedä, minne osoittaisin vastaukseni. Jennylle? (epäselvä sana) terveisiä. Voipa hyvin taas.

Kirjottelemisiin Lyyli

 


Leave a comment

Kyllä ne miehet ilmaantuvat

Mäntyharju 9.11 44

Kirsti kiltti!

Kiitos kirjeestäsi, oikein syrämestä tuntui hyvältä, kun muistit. En minä huomannut, että teikäläisiä olisi täällä pahalla muistettu, ainakaan meidän mökissä, eikä ole unohdettukaan. Muuten täällä menee entiseen tyyliin, minulla on vaan oma toimisto, uutta kalustoa ei vaan vielä ole kuulunut ja hiljaista on kovasti.

Niin ratsuväki lähti heti perässänne pois, jättäen hellät tai vähemmän hellät jäähyväiset Mäntyharjulle yhtenä varhaisena sunnuntai aamuna. Päämaja on kuitenkin vielä paikoillaan toistaiseksi, joten mökkimme on silloin tällöin saanut vastaanottaa3-4 juhlimishaluista offigiereä, ei kylläkään täältä läheltä vaan asemalta. Jännityksellä odotan taas ensi lauantaita, silloin jälleen pitäisi olla häät Kapernaumissa.

Mökkini alkaa piakkoin olla valmis, tänään menee maalari, enkä luule sen kovin kauvan tunaroivan, saa nyt sitten nähdä koska tulee käymään.

Toissa sunnuntaina kävin kotona Lappeella ja 16 pv menen hautajaisiin, että kyllä tämä aika täälläkin jouluun asti menee huomaamatta. Voihan se sitten tämä hermoja hyväilevä maaseudun rauha käydä hermoille, mutta se on sen ajan murhe.

Vai niin hienossa lukaalissa perheenne nyt asustaa, onhan se toista kuin impilinnan kyökki. joka ainakin nyt on kylmä kuin kellari, vaikka yksi ihminen aamusta iltaan sitä lämmittää. Ainahan siellä kamarissakin joskus tuntuu milloin mistäkin nurkasta vahan tuulevan, mutta suurempaa myrskyä ei ole ollut. Ihmeteltävän hyvin olemme Sinikan kanssa tulleet toimeen, johtuu kai yksinäisyyden kammosta ja seuran kaipuusta, kun illat ovat niin pimiät ja pitkät.

Teidän lupsakassa perheessä kaikki luonnollisesti sujui mainiosti. Olisi tosiaankin hauska päästä käymään, varsinkin kun jo ennestään tunnen vieraanvaraisuutenne, joka kovasti jo kesällä lämmitti minua silloista yksinäistä evakkoa.

Kirjoitit, että  Saara on lomalla, eikä hän ole Kouvolassa, koska sain sieltä yhden tiliotteen ja alla seisoi selvin kirjaimin Saara Sillanpää. Vai onko hän siellä vaan irtisanomisajan, kuten minä kerran Mäntsälässä?

Älä vielä menetä toivoasi, kyllä ne miehet varmasti ilmaantuvat, koska kortti niin näytti. Nythän ne vasta alkavat kotiutua ja ajatella omaa huushollia ja kullanmurua, että pidä vaan silmäsi auki ja tartu takinliepeeseen kiinni kun lähelle pääset. Kirjoitahan sitten heti, kun huomaat korttien olleen oikeassa, valehdellahan ne eivät millään voi, mutta siinä odottamisessa tarvitaan kärsivällisyyttä. Minäkin vesi kielellä odotan Niilo Pietikäistä, hän on tuon kansakoulun opettaja, ja Sinikka on jo onneton ja varma, että se ikkunastaan katsellessaan ihastuu mökkiini ja sitten tietysti minuun.  Miten käynee sitä kortti ei ole vielä minulle näyttänyt. Muuten emme ole kumpikaan nähneet koko ihmistä, olen vaan kuullut, että on pieni ja vaalea ja mieleeni silloin tulee aina Porvalin (?) hahmo.

Olisipa hauskaa saada teitä tänne joskus vieraakseni, mökkini on kyllä pieni kuin varpusen häkki, mutta luulisin sinne sen verran mahtuvan.  Kumpa pian pääsisin sinne järjestelemän tavaroita, niin alkaisin vähän kotiutua, kun tähän asti joka nyytti on milloin missäkin nurkassa. Nauttisin ainakin vähän aikaa paljaasta olemassaolosta, muutahan täällä kohtapuoleen ei varmasti nauttimista olekaan.

Kerro paljon terveisiä perheellesi ja muistahan taas kirjeellä, nimi ja osoite entinen.

Monin terv. Jenny.

Sinikalta myös terveisiä.


Leave a comment

Hertan kirje

Hauholla 12.11.44

Kirsti hyvä!

Monet, monet tuhannet kiitokset ajat sitten saamastani kirjeestä. Aikaisemmin en ole kyennyt vastamaan, kun tämä aika on kulunut ties missä.

Kuten jo päiväyksestäkin jo huomaat, niin en vieläkään ole kyennyt muuttamaan Nuijamaalle. Ihan suoraa saamattomuutta ja kyvyttömyyttä se ei nyt kumminkaan ole ollut, vaan suurin syy on siinä, että rakennus jonne toimistomme muuttaa, on ollut sotilaskäytössä, ettei ole voitu ryhtyä korjaamaan.  Luulen nyt, että pian pääsemme jo muuttamaan. Vähän minä kuitenkin olen täällä ollut, kun niin usein olen käynyt Nuijamaalla, milloin minkin syyn takia. Nyt ylihuomenna täytyisi taas lähteä. Pidämme hoitokunnan kokouksen vielä Nuijamaalla. Hauskahan se on kun saa matkustella, ettei pääse aika tulemaan pitkäksi. Et usko kuinka kaikesta sydämestäni haluaisin olla nyt niillä viime syksyn kursseilla. Minusta ne niin hyvin sopivat näin evakoille (erakoille)

Sinä varmaan touhuat jo Imatralla, jonne tämän kirjeenikin nyt osoitan. Sinusta tuli, kuten arvasinkin, Inkerin seuraaja. Nyt olkoon onneksi vain! Mitä jaksanee Inkeri Helsingissä. Ei hän tietysti ole vielä osannut mitään kertoa, kun kaikki on niin alkua vasta. Tietysti hän hyvin alkaa pärjäämään.

Kunhan nyt minäkin tästä kotiudun, niin sinun täytyy sitten tulla Nuijamaalle käymään, että saamme oikein suullisesti pohtia evakkomatkojen kokemuksia. Minäkin yritän tulla pistäytymään sinne sinun luoksesi. Varmasti olisi puhumista, jos kuinka paljon.  Rv. Sillanpäähän on myös muuttanut paikkaa, jos en väärin muista.

Toivotan sinulle nyt kaikkea mahdollista hyvää ja muista kirjoittaa! Vastaa nopeammin kuin minä nyt.

Syd. terv. Hertta


Leave a comment

Lasaretissa

8-11-44

Kikka kiltti!

Terveiset sulle täältä lasaretin seinän suojasta. Olen ollut täällä jo viikon, mutta en ole ennemmin voinut kirjoittaa kun en ole nähnyt mitään. En vieläkään näe oikein selvästi, mutta koeta nyt silti ottaa tästä selvää.

Täällä on kyllä ollut päivät niin kamalan pitkiä, että iltaa ei tule vaikka kuinka istuisi ja kököttäisi. Saa toisenkin kerran vääntää pyllyn ilmaan ja taas alas, että saisi päivän ja yön menemään. Täällä menee kyllä aina vielä päivät jotenkin, mutta yöt ovat kuin uni ja varjo. Päivisin tehdään kiusaa pojille ja pojat taas tekevät kiusaa meille. Mutta yöt arvaathan sen kun ei nuku kuin korkeintaan pari tuntia.

Joko sinä olet saanut mitään selvää siitä laukusta? Onko Laulajainen käynyt jo siellä. Kirjoita kotisoitteelle, pääsen ehkä pian pois täältä.

Meitä on tässä huoneessa vain 3 tyttöä. Ainoat naispotilaat. Kyllä pojat kiusaavat meitä sen kun kerkiävät koko pitkän päivän. Pussipetiä ja lentopetejä on joka päivä. Lopetankin taas.

terv Liisa (Lotta Anna Liisa N.)

Älä kirjoita ennen kuin ensi viikolla.


4 Comments

Penalle

Huhtikuussa 2015

Olen sanaton, luulen, ja kuitenkin niin paljon tulee juuri nyt mieleen. Ensimmäiseksi, olen pahoillani ja surullinen puolestasi. Lähetän lämpöiset halaukset Sinulle ja toivon voimia kulkea eteenpäin. Ilman Heidiä. Ilman ystävää. Mutta yhteisestä elämästä rikkaampana. Päivä, jonka tiesimme joskus saapuvan, mutta toivoimme, ettei koskaan tulisi, on tullut. Odottamatta.

Olemme tunteneet toisemme jo kauan. Lasten päivähoidosta aina tähän vuoteen. Lasten ollessa kasvuiässä, välimatkamme olivat pidempiä, muita oman perheen touhuja oli yllinkyllin. Meille oli suuri ilo, kun New Yorkin matkallanne ehditte pistäytyä täällä. Vierailut luonanne ja maukkaat ateriat ja jutut olivat lomamme kohokohtia. Kiitos niistä.

Muistan kuinka Heidin kanssa ajoimme Helsinkiin vuosikymmeniä sitten ja hän sanoi kuoroharjoitusten vievän pitkään iltaan. Hän sanoi jäävänsä luoksesi yöksi. Tiesin silloin, että kuorolaulut olivat muuttuneet duetoiksi. Hänellä oli aina vain hyvää sanottavaa Sinusta ja sen onnellisuuden tunsi ja näki teillä vieraillessakin. Perhe kasvoi ja Jani toi mukanaan lapsenlapset, joista Heidi aina iloitsi ja Sinä samoin. Elämällä oli tarkoitusta. Elämä tarjosi rakkautta. Sitä ei voi haudata, se jää elämään. Sinä ja Heidi olitte niin täydellinen pari. Turhaa puhua juuri nyt muistoista, ne ovat tietenkin olemassa ja kantavat eteenpäin, mutta viime viikon ottaisi jokainen takaisin, jos saisi. Olisin voinut vielä soittaa. Olisin voinut vielä sanoa jotakin kaunista. Kuulla hänen äänensä. Samalla olen onnellinen, että tunsin Heidin. Kaunis nainen niin ulkonaisesti kuin sisältäkin. Hän oli sinut sairautensa kanssa ja jaksoi käydä sen läpi valittamatta. Voimakas nainen ja esikuvani. Ihana nainen.

Olisin viettänyt mielelläni vielä päivän Heidin kanssa. Ikävä tuntuu juuri nyt käsinkosketeltavana.

Kanssasi surussa,


6 Comments

Helena on löytänyt uuden asunnnon

Helsingissä 8-11-44

Kirsti hyvä!

Monet kiitokset korteista, joita olen saanut. Sinä siis olet taas muuttanut majaa niinkuin minäkin. Kunnantoimisto tuleekin vai sentään jäämään ennalleen!

Me Mailan kanssa onnistuttiin myös samaan huone, vaikka vähän huononlainenhan tämä on… (kirjeessä on reikä tässä kohtaa) …ei ole vielä ehditty perustellisesti korjata pommituksen tekemiä vaurioita Meillä on täällä ainainen yö, kun ikkunat on vain pahvista eikä voi enää aukikaan pitää kun muutoin on jo kylmä. Suuri tämä kyllä on niin, että sain otettua Ullan kaluston myös tänne ja voisin kai sijoittaa ne sinunkin tavarasi tänne jos sinusta on parempi ne lähettää tänne kun ottaa sinne.

Kuule ei kai Sinulla ole enää vaatekupongeja, ylimääräisiä, minulle antaa kun en ole vielä saanut takkia ostetuksi. Kirjoitin kyllä kotiin mutta ei taida enää heilläkään olla koska ei ole mitään kuulunut. Olen myös odottanut, että olisit lähettänyt sen lainan takaisin, sillä se raha jonka lähetit meni tasan leninkiisi ja Raijalle eikö niin? Ymmärrän kyllä että Sinäkin olet ollut vähissä rahoissa, mutta ilman talvitakkia on myös jo melko vaikea toimeen tulla.

Kävin juuri ompelijalla sovittamassa pukua, muistatko sitä kangasta jota ostin silloin kun Sinä kävit kaupungissa. Saankin sen sopivasti ensi sunnuntaiksi kun meitä on pyydetty Solinille kylään. Kirsti nimittäin pääsee ripille lauantaina. Minä menen …(reikä kirjeessä)…vähän Alicea auttamaan leipomisessa kun hänelläkin on niin kiire aina kun käy töissä.

Kuule, en minä ole nähnyt Juntusta kertaakaan, enkä itse sitä toivoisikaan, mutta kyllä sentään lupaan kysyä sitä sinun asiaasi jos vain tapaan hänet. Raija oli nähnyt hänet eränä päivänä ja hän oli kysynyt, missä minä asun mutta Raija ei ollut sanonut.

Nyt sitten miehet pääsevät vihdoinkin siviliin. Alice kävi sunnuntaina kotona ja kertoi että isäkin oli jo kotona. Isä oli luvannut tulla Ullan kanssa Hesassa käymään kunhan taas vapaasti pääsee. Pitää taas lopettaa ja lähteä töihin. Siis voi hyvin ja kuulemisiin. Heli


3 Comments

Sisko hyvä

7.11.44

Terve vaan terve.

Jospa minäkin kirjoittaisin muutaman rivin sinullekin pitkästä aikaa aina vaan tämä kirjoitus on jäänyt huomisee, mutta jos nyt saisin tähän paperille tulemaan jonkun koukeron. Asia ensiksi. Sinä saissit Kirakalta 60kg perunoita mutta sinun pitäisi hommata sieltä ensin sellainen ostolupa (siitä sinä tosin jo kirjoitit) sekä lisäksi kuljetuslupa jota ilman ei niitä mitenkään saa tulemaan se täytyy olla sieltä kansanhuollosta kuulema.

Kyllä ne perunat vähän tule maksamaan kun niitä näin pitkältä kuljettaa saat nyt ainakin kai te yhteisesti ne ostatte. Kaalia täältä kyllä saisi jos sitä haluatte. Saa ilman ostolupaa kirjoita nyt pian että tiedämme ostaa ennenkuin ne kuskaa ne pois näiltä main. kirjoita nyt sitten ja lähetä ne osto ja kuljetusluvat ennen ei ole teillä toivo perunoista.

Meillä tapetaan tällä viikolla possu ja olemme ajatelleet jos jouluksi tapamme toisen että Jouluvieraatkin saisivat syödä itsensä kylläisiksi possunlihaa ei se kannata yhtä aikaa nuputtaa.

Kirjoitan tätä aamulla ja nyt kävin välillä ulkona touhuamassa porsaat kun oli järjestäneet oikeat sekamelskamarkkinat navetassa ja syöneet sen viimeisen kaninpoikasen toiset kaikki itse kuolivat.

Ja nyt en ehdi enempää kirjoittaa koska Rainer pian lähtee. Terveisiä siis meiltä kaikilata. Ulla