WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems even.


Leave a comment

Homeward Bound

Helsingin Sanomat:

Musiikinhistorian klassikkokysymys on, mikä aiheutti folk duo Simon & Garfunkelin välirikon – ja siihen uraansa päättelevän Paul Simonin tuoreet elämäkerrat antavat nyt vastauksia.” 

Paul Simon. Sopivasti sattui artikkeli silmään tänään! Olimme mieheni kanssa odotelleet lisätietoja Paul Simonin ja Art Garfunkelin jäähyväiskiertueesta jo kauan. Viimeinen show oli tilastoissa Lontoossa. Tiesimme, että jäähyväiskiertue tulee lopullisesti loppumaan New Yorkissa. Sen täytyy loppua siellä! Kotikylässä. Arvuuttelimme Yankee Stadiumia, ainoa paikka, mikä jaksaisi vetää paikalle kaikki ihailijat. Mutta ohjelmaa ei näkynyt missään. Toinen vaihtoehtomme oli Flushing Meadow Park, lähellä vanhaa kotiamme. Art Garfunkel ei ole ollut mukana enää vuosiin, joten Paul veti ohjelman yksin bandinsä kanssa.

Kun mieheni taas kerran etsi ohjelmaa, sattui kohdalle jäähyväiskonsertit USA:ssa. Ja lähin meitä olisi BB&T Centerissä, paikkana Sunrise, Florida. Alle tunnin päästä meiltä! Pakko mennä!

20180908_192644

Tietenkin duo on kaikille tuttu. Kaikki kappaleetkin osaa moni laulaa mukana ulkoa. Mutta olimmeko mukana jo parin ensi askeleilla? Minä en, mutta mieheni Bob oli. Hän oli Paulin pikkuveljen, Eddien, luokkakaveri Forest Hills High Schoolissa, New Yorkin Queensin poikia.  Pojat olivat neljä ehkä viisi vuotta Paulia nuorempia. Useampia kertoja Bobilla oli tilaisuus olla kuuntelemassa Artin ja Paulin soittoa Simonien kellarissa 1960-luvun alkupuolella, kaksi ehkä neljä kuuntelijaa kerrallaan. Eddie soitti kitaraa ja poikien isä oli rummuissa.  (Heidän kotinsa oli hyvin lähellä meidän kotiamme, kun olimme menneet naimisiin 1971, ehkä 2, 3 kadunväliä.) Bob kertoi tuttavuudesta mielellään, aina kun musiikki sattui kohdalle. Lähiystäviä he eivät olleet, vai tuttuja naamoja koulusta. Hän näki myöhemmin Paulin ja Artin konsertin Forest Hillsissä 1964. Vanhan tyttöystävän kanssa, mutta sitä emme nyt muistele. Mutta muistot mitkä muistot!

20180908_220613

20180908_203402.jpg

Viime lauantain konsertissa saimme paikat sivulta, läheltä näyttämöä, hintakin asiallinen. Parkkipaikka maksoi $20. Hupsista, emme olleet varautuneet jostakin syystä. Saimme kokoon $15 ja se kelpasi. Lähellä ulko-ovea oli muistopaitoja myynnissä $20 kappale. Mietin, mutta jätin ostamatta. (Huomasitko, että kuskilla ei ollut kahta kymppiä, mutta minulla sattui olemaan, rahattomalla yleensä.) Paikka täyttyi hyvin ennen ohjelman alkua, mikä oli jonkin verran myöhässä, yli 15 000 ihailijaa oli saapunut kuuntelemaan Paul Simonin viimeistä konserttia tällä alueella.

20180908_215429

20180908_203532 (1)

Musiikki alkoi tutuilla kappaleilla. Puolessa välin esityksessä oli musiikkia, mitä me emme tunnistaneet. Aivan hienoa rytmikästä sähkökitaraa soittava afrikkalainen muusikko! Paul näytti vanhalta, mutta oli hyvin läheisesti henkilökohtainen juontaessaan. Yleisö pysyi hyvin mukana. Paitsi eräs nuori nainen, joka istui edessäni, sanoinko istui? minusta kolme penkkiä vasemmalle. Hän seisoi ja tanssi koko ajan heilutellen käsiään ja huiskien hiuksiaan. Ja peitti osan näyttämöstä suurimman ajan. JOS olisi ollut hieman lähempänä, hän olisi voinut vahingossa pyllähtää muutaman penkkirivin alemmas. Vahingossa, sanoin. Mutta summa summarum, konsertti oli hintansa arvoinen. Ulkopuolella oli muistopaitoja taas myynnissä, nyt $10 kappale. Ostin. Seuraavaksi suunnittelemme Bob Dylan konserttia. Kohta kaikki vanhat katoavat, aika loppuu.

20180908_213235

Syyskuun 21, Madison Square Gardenissa oleva konsertti on viimeinen  Homeward Bound – The Farewell kiertueessa, kertoo HS kirjoittaja.

Mutta syyskuun 22. on viimeinen konsertti Flushing Meadow Park puistossa! Levyjä voi sen jälkeen kuunnella ja muistella miten ihania he ovat olleet!


Leave a comment

good shopping…

At KOHL’s. Hubby and I went shopping for a vacuum cleaner on Sunday. A large department store was advertising a sale, 20% off. But the store was so messy after the school shopping week end that few things were on their proper places or sold out. The advertised vacuum cleaner was still nowhere to be found. Sales lady, once we found her, recommended that we order on line in the store. Nope, I want it now. Now!

So we lingered in the store for a while. They did have great sales on clothing, due to schools starting this week. Hubby has put on some extra pounds and reluctantly uttered his need for some looser clothing. Fine with me, I did not need anything. I had shopped a day before with my friend Carola at popular ladies’ store, chico’s, where I had to force myself to get more than I needed. There always are good sales to be found. Plus I had a coupon, get $25 off if you spend $100. How could I not pass the chance to save! I really was looking for a pair of pants, came home with two and a t-shirt. Their original prices $79, $89 and $49.99 plus tax. I paid $89.45 tax included.

So to the check out with our finds! There was a lady ahead of us, loading under garments on the table. “Will you be using any coupons today?” asked the elderly sales associate. “No, I don’t have time for that,” she answered him and looking at me as to see if I agreed. True, me neither. Usually. But I was looking for a vacuum cleaner, a pricy acquisition, I had my coupons! “Wait,” I said, I happen to have a coupon for underwear, would you like to use it?”  Yes, she was game for it, the sales person rang the clients clothing, packed it and gave her a $10 store coupon to be used next week as bonus buy. “I don’t have time to shop next week” the lady said. “Could you use my coupon?” she offered me. Sure! Thank you!

We had loaded two set of shorts, three t-shirts and one shirt with collar from our shopping cart. Good brand names even, on sale. Their original price s$20, $24, $44, $36 and $52.  We paid $72.63 with tax. While ready to leave, he said in quiet voice ” I gave you 30% off. Have a nice week end.” The associate gave us also a $10 coupon, which was valid for all sales over $50. So now I have $20 to spend next week, Great! But IF we had spent another 28 dollars, we could have…well, you know, another $10 coupon.

Yesterday we found out that  in BED BATH & BEYOND store, there the same vacuum cleaner was also on sale. Here is a store that discount everything 20%. Always. But do not forget the coupons. This is a store where something always gets into a cart even if you don’t need it. So $159 vacuum, two yankee candles $10 a piece added in the end $143.35 with tax. 

So in end of the day, I rearranged Hubby’s closed, did not vacuum. Yet. And I had $20 free goods burning in my handbag.


2 Comments

mango(e)s

I love fruits. Especially tropical ones. But I never anticipated how crazy I will become with mango(e)s! We get a great variety in New York thru out the year in the supermarkets and farm stands. After moving to Florida year and half ago I discovered all kind of different mangoes. Grown here in Florida! Size varies, the colors vary, big ones, little ones. Green ones, green with pink cheeks, yellow ones, orange ones, red, green, oblong, flat, round and plump. I am crazy about them! Jellies, preserves… gimme,  gimme…

DSC_3026 blog

Our next door neighbors are from Cuba. “Do you like mangos?”, she asked me the other week. “I sure do!” and so a few days later she came with a big bag of fist size yellow fruits. Her parents have a tree in their yard. This fruit was kidney shape and small, fully sunny yellow in color. It smelled ripe, sweet. It had a huge stone in it compared to its size. They are called Sindhri mangoes. The juice was running down my face and hands. And afterwards it was a must to find dental floss to clear all the fiber that was sticking between the teeth. But who cares, they were delicious. But best thing it my Hubby is ambivalent about them. Good. Great! All mine! I had enough to slice a few into freezer for later use to make smoothies.

DSC_3023 blog

Day before yesterday we visited a mango farm, Hatcher Mango Hill, not too far away from us at all. Sign on the road was inviting. After parking we walked up to the farm tables. Nobody there! Shortly after an exhausted lady ran from the orchard, huffing. A little furry- ball doggie following in her feet. A couple of deep breaths and we stroked up a conversation.  The lady’s name is Tory. It is a family farm and their fruits are “the BEST ON EARTH!” and carry the name Hatcher mango. A gentleman shopping at the same time swore to it. The best!

DSC_3027 blog

The fruit is divided into groups by size, $3, $4, $5 and I believe the large ones were $10 a piece. The variety here is big grapefruit size, maybe even a handball size, green with pink before they are fully ripe. The color turns to yellow, the fruit softens and it reaches the sweet smell. We bought four fruits all together à la $4 each, two for us and two to bring our friends that night.

You can ripen them on the tabletop. The color was green, with pinkish side, still hard to touch. “Put them into a paperbag with an apple or a banana”,  she advised. While were climbing into the  our car she ran to me and gave a perfectly ripe yellow fruit as a gift. How nice! I could barely wait to get home and enjoy it! I let the juice run on my chin and hands. Yummy!

With the other two, luckily I had a banana at home. Maybe banana is faster? When the fruit turns yellow and the color around the stem gets yellow, and one can smell the fragrance and feel the slight softness, its ripe.

We will be back. There was also a rusty white photogenic pick up truck under the mango trees, you know how I love rusty cars!  I am waiting…I love mangoes! 


8 Comments

kengät kertovat

Pieni Lintu - MakroTex challengeErinäisiä kenkäjuttuja: Makrona Aerosoles sandaalini, aivan ihanat jalassa paksun pehmeän pohjansa vuoksi! Ja väri on yksi lempiväreistäni vaatetuksessa. Sopii hyvin tänne Floridan lämpöön, hedelmäistä. Lakan värinä ehdottomasti essien 210, on the list.

Entä numerot toisen kenkäparin pohjalla? Kerronpa niistäkin. Seuraavan kuvan asukokonaisuus on Valentinon näyteikkunassa, West Palm Beachillä. Ristiriitainen sanoma, kengät sanoo “Älä lähesty!”, asu taas kutsuvasti “Tule, tule!” Tykkäätkö?

Rita ja Päivi

Kenkien kanssa itselläni on ongelmia, suomalaiseen jalkaan on vaikea löytää sopivaa lestiä. Aerosoles kauppa on aina tarjonnut hyviä ja kauniita kenkiä, mutta he ovat sulkeneet liikkeitään ja nyt voi etsiä heidän kenkiään vain netistä. Tilasin helmikuussa yhden parin, mutta voi, laatikon ulkopuolella oli oikea koko, sisällä olevat kengät eivät vastannet sitä. Ajattelin, että jos LAIHDUN, mahdun. En ole laihtunut. Ajattelin, jos laittaisin nettiin kirpparille myyntiin, en ole laittanut. Kengät maksoivat $20 tarjouksessa ja postimaksu toisen mokoman. Eilen kysyin liikkeeltä palautussääntöjä,  30 päivää, sanoivat. OK, vähän meni yli. He lupasivat kuitenkin ottaa takaisin ja palauttaa rahat. Laatikossa on kaikki muut paperit, paitsi palautuspostitarrat! Yritän nyt jotenkin keplutella, etteivät jää turhan kaappiin seisomaan. Olisin kyllä niistä kovin tykännyt, heidän kenkänsä ovat aina olleet mukavat jalalle. Parhaillaan tipsuttelen heidän sandaaleillaan. Ja olen kuluttanut loppuun ainakin kolmet, neljät Aerosoles- kengät. Alakuvan kengistä valkoiset ovat kuluneet jo ihan loppuun, ostin samat mustina. Kaksi muuta paria istuu kaapissa. Voisin nekin myydä. Sitten meiltä löytyisi vielä upeat juhlakengät, jotka ostin tyttärelleni suuresta alesta, mutta olivat hänelle liian tiukat. Cole Hahn mustaa pitsiä, koko 8 1/2. Mutta onko mitään järkeä, kuinka hinta on kenkiin merkattu! Ajattelin, että ne voisi puolipohjata, ottaen huomioon, miten halvat ne olivat. $385 on ensimmäinen alennettu hinta, sen jälkeen ne olivat vielä uudelleen alennettuina, kun kauppa sulki Long Islandin sivuliikkeensä. Kauniit juhlakengät. En ole vielä pohjustanut. Ehkä laitan nekin eBayhin tai ellien kirppareille. En ole vielä laittanut. Voisin sitten laittaa Armani- jakunkin myyntiin, kun laihalla kaudella ostin, enkä ole koskaan pitänyt, säästin muka parempiin tilaisuuksiin. Ja yhdet housut. Ja ystäväni kirpparimyyntiin tarjoamat käsilaukut!….Ja …raha istu kaapissa odottamassa! Muiden kenkäjuttuja makron merkeissä löydät täältä!

20160517_144939

 


Leave a comment

uuno ja autot

Kävimme sunnuntaina Isännän kanssa ihailemassa autoja West Palm Beachillä. Toinen toistaan komeimpia, niin autot kuin omistajatkin. KARMA taisi olla tuotannossa vain hetken, liekö Justin Bieber omaansa ajaa?
DSC_2750 blog.jpg

Buick Wildcat
Buick Wildcat

 

Vierelläni hyöri hetken uunoturhapuron- näköinen mies. Hymyili. Hieman ihmettelin, sillä Palm Beachin aluehan on tunnettu varakkaista ja hyvännäköisistä miehistä. Ei niin, että itse katselisin…Jonkin ajan kuluttua hän sanoi kysyvästi, ulkomaalaisesti korostaen: “Suomalainen?” Vastasin, “Totta kai.” Hän siihen ” Mistä?” Minä: “Imatralta.” Pyöritti päätään, ei tuntenut. Sanoin: “Karjalasta.” Ahh, nyt tunnisti! Hän on syntynyt Oulussa, isä suomalainen ja äiti norjalainen. Hymyilimme hetken, toivotin hauskaa päivänjatkoa. Isäntä hetken kuluttua, että kuka ihme tuo hampaaton, likapaitainen mies oikein oli. Vastasin: “Uuno, Oulusta.”

 


8 Comments

kollaasi 23/2018

Kesä on värikäs ulkona, vaan minä annan tällä kertaa haasteen inspiraatioksi västäräkin (motacilla alba) vähine väreineen. Mukavaa kollaasiviikkoa. -Aino

vastarakki

Muiden västäräkki- kollaasit ovat täällä. Vastarakki? En löytänyt tarpeeksi koirakuvia 🙂

Kesä on ollut Floridassa jo jonkin aikaa, kuten Suomessakin. Lämpötilat 30- celsiuksen nurkilla. Huh hellettä! Vesi on halpa janojuoma, vaikka sekään ei maistu hanasta erikoisen hyvälle Floridassa. Pullovettä ja tietenkin myöhemmin iltapäivällä, viiniä. Myöskin halpa janojuoma, tällä viikolla oli australialainen Lindeman’s tarjouksessa kaksi pulloa $5.99.  Tuli varastoitua, perheviiniä.

20180524_170834 blog

Perheestä puheen ollen, sain siskoltani aivan kauheita kuvia vanhasta kotitalostamme! Muutimme tähän kotiin vuonna 1957. Vanhempani muuttivat uuteen kerrostaloon 70-luvun lopulla. Talo on nyt tyhjillään.  Asuimme neljän perheen pienkerrostalossa keskellä kauppalaa, myöhemmin kaupunkia. Tien toisella puolen oli Vuoksi ja uimaranta. Camping alue, missä kuuntelimme vieraita kieliä ja arvuuttelimme, mistähän kaukaiset telttailijat olivat tulleet. Myöhemmin sain kummisetäni kautta kesätyöpaikan invalidien ylläpitämällä kioskilla. Pääsin jopa puhumaan kielillä. Huonosti. Koko kesän satoi, tai ainakin tuntui siltä.

Kauppala hoiti kotitalomme pihan, suuri nurmikkoalue, kukkapenkit täynnä kausikukkia, daalioita mikä herkullisimmin värein! Vaahteroita, koivuja, puiston penkkejä ja pihakeinu. Myöhemmin ohikulkeva tie levennettiin kaduksi ja piha katosi sen alta. Kotimme oli toisessa kerroksessa, yksi makuuhuone, missä nukuimme kaikki neljä sisarusta,  olohuone oli isän ja äidin makuuhuone avattavalla sohvalla. Ja keittiö, ei lämmintä vettä, ei jääkaappeja, kunnes aivan viime vuosina. Ei lämmitystä paitsi puu- uunit kahdessa huoneessa.  Isä sytytti valkean heti aamusta. Tuoksu oli ihana. Vaatteet roikkuivat uunin kupeessa lämpenemässä. Sain itselleni sängyn keittiöön teini- ikäisenä, isä osti lämpökissan.  Kylmä vesi ja ainoastaan lavuaari vessassa, ei suihkua. Teimme vintille omat tilat, missä leikimme ja luimme kirjoja kesällä. Paremmat pesutilat olivat naapuritalossa. Sauna ja pyykkitupa. Molemmat talot olivat kauppalan omistamia. Naapurissa oli sosiaalitoimisto, ja sittemmin musiikkiopisto ja viimeksi kai turistitoimisto. En ole varma. Takapihalla joka perheellä oli kasvimaa, mistä saimme hyvän sadon, vihannekset ja perunat. Vadelmat. Ja Äidin lempikukkia, kosmoksia.

Image result for cosmos plant

Oletan talojen olevan nyt purkutuomiossa. Jotkut taitelijat olivat saaneet luvan taiteilla ulkoseinille. Ensimmäisessä kuvassa kotini oli yläkerrassa, kuvassa vasemmalla puolella. Kiipesimme keittiöön tikapuita myöten, hieman pelotti, mutta pakko tehdä, kun naapurin Karikin teki niin. Nurmikko on kadonnut, mutta talo itsessään näyttää vielä elinvoimaiselta. Linnut? Kai OK. Toimistotalo oli saanut paljon kauniimman ulkomaalauksen. Kuvat ovat Tuppanan.

32395211_10204845192204952_246406195076661248_n

toimisto

Olin aivan kauhuissani, nämäkö ovat nyt kotini ulkoseinät, talon päädyssä! Ovatko ufot vallanneet? Ovatko linnut joutuneet tähystimen silmään? Kuinka rumaa! Onneksi muistot säilyvät. Ihanat naapurit, kaikkien ovet aina auki, viikonlopun saunailtoina pelattiin korttia naapureiden kanssa. Juotiin saunakahvit. Juhlittiin nimipäivät ja kissanristiäiset. Pelattiin palloa urheilukentällä, talon takana, uitiin kandinaatin ja maisterin merkit uimalaitoksella. Vuoksen lämpö parhaimmillaan 18 astetta. Parhaimmillaan. Ensimmäiset kastelukerrat keväällä jäähileisessä plus 9 asetta! Hurjia olimme. Kasvettiin ja ajauduttiin maailmalle. Ja pärjätään. Muistot säilyvät lämpiminä.

                                     


Leave a comment

Beauty Day…

… or maybe not.

I have been trying to grow my hair for about half a year. Trying to get away from the short bob and trying to look more age appropriate. You know, my age. Classic mid length.

How ever the hair has other plans GROWING STRAIGHT DOWN TOWARDS MY NOSE. It does not keep any shape without the barrettes. So back to Jenny I went. She is my very best hair dresser for last ten years. I love her razor cut, the slightly shabby look. Last couple of times she has used monster scissors from Japan. Three to five layers of sharp blades with teeth, and hair is cut diagonal to the left, to the right and then cut to the desired length. You get the picture, I hope. Lots of hair flies down to the floor. The hair swings and I get a nice carefree look.

Image result for japanese hair scissors multiple blades

Next door is a Korean Nail and Spa. I order an appointment after the hair cut. I have had my nails done there, not too happy. I did not feel pampered. Isn’t that the whole reason to have someone else to do it for you?

Now I needed to color the eye browns and the lashes. I explain the problems with my colorless eyes. Finnish blond. Last time I got no color into neither corner, just the ones in the middle. “Be very careful to get them all”, I advice. She knows. “You no brows”, she exclaims. “Yes, I do have eye brows!” I protest. She starts coloring. “Ooh, many hairs”, she finds out. They are all over my forehead. “You wax”, she says, question or not I don’t know. “Yes, please use wax”. I sigh. The eye lashes get done next. It is relaxing to lay on the warm lounge chair.  “Ooh, SO short” she says like to herself. She busies with them a long time.

Done. She offers a look on the mirror. What! Black. Black all over! “No worry, two days better” she assures me. I look at my lashes, no color on the lower lashes at all. What the…”There is no color on my eye lashes”. ” You no hair”, she says bluntly. NO HAIR, really? They have been colored before. But I am too tired to argue, I pay my $55 plus tip and remember not to have any beauty treatments in that spa again.

But the thick hair looks good!

https://www.bing.com/videos/search?q=youtube+chinese+nail+saloon&&view=detail&mid=976FBD016862BE4044C9976FBD016862BE4044C9&rvsmid=8265A7149D06060189FB8265A7149D06060189FB&FORM=VDQVAP