WONDERS

Short Stories. Photos and pictures. Poems even.


Leave a comment

Pottery

Museum at Edge of Cedars Park was a treasure chest! Several room filled up mostly pottery by Ancestral Puebloan (Anasazi)  tribe.  Whiteware. “Pueblo II was a period of widespread experimentation with form and design, perhaps stimulated by population growth and movement during A.D. 950-1100. Vessel form included bowls, ollas, mugs, pitchers, canteens and unusual lobed forms. Design styles were simple and boldly executed and included solid triangles, hachured bands, heavy bold lines and checkerboard patters. The design field became formalized; bowl interiors were painted in bands, as two lateral sides, four quartered sections, or all-over patterns. Ollas, pitchers and mugs usually have their exteriors painted in banded layouts. Overall there is an increased proportion of black paint to white paint.” As per note in the museum.

DSC_7222 blog

DSC_7226 blog

DSC_7234_edited-1

We took our time going thru each room as it was raining cats and dogs outside! I just love- love- love the American Indian pottery! Nothing was for sale her, too bad.

DSC_7230 blog

DSC_7229 blog


Leave a comment

roadside stops

DSC_7173_edited-1

DSC_7176 blog

Stop, stop! There is a beautiful truck, stop! Like always distances can not be measured by hours, they turn into a full day ride for us. We past several road side arches, old rusty cars, and it rained and rained. Looks like we were not in America at all, so barren and so desolate and well, so poor. But there were interesting roadside stops like the Newspaper Rock. There were few people on the road outside this Canyonlands National Park so travelling was a joy.

DSC_7200 blog

DSC_7197 blog

Newspaper Rock State Historic Monument is a Utah state monument featuring a rock panel carved with one of the largest known collections of petroglyphs. It is located in San Juan County, Utah, along Utah State Route 211, 28 miles northwest of Monticello and 53 miles south of Moab. en.wikipedia.org

DSC_7186 blog

DSC_7185 No idea what the news were! This is a language I do not understand. Something must have been important however, but what. Beautiful wild flower were in bloom close by.

Next stop would be Blanding and their Indian artifact museum. But we had to eat first. Picking up drinks and snack for the road at the supermarket, a lady advised that the best food can be had at the gas station across the street. Tacos? No. But I wanted a restaurant with table cloth. A full meal as we were not sure where the next eatery would be. So back a few miles, and into Homestead Steak House. No Table cloths but a decent looking place. At least it was in 1980’s. My order, a safe one, hamburger. How can they ruin a hamburger in a steak house! P.S. I just read the yelp views, one star was too much for this place by many. Should have known before! Well, we ate and with full stomach continued back on the road to the museum, The Edge of the Cedars State Park

Search results for four corners again

 


8 Comments

Arches National Park 2/4

Sand Dune Arch.

sand dune arch

Parkkipaikasta pienen polun päässä oli Sand Dune Arch. Minusta ehkä kaikkein ihanin ja vaikuttavin kohde! Lohkareiden välistä astuimme sisään kuin suureen huoneeseen. Jalkojen alla pehmeä hienojakoinen hiekkapohja. Valo oli hellä ja samalla vahva kallion kupeessa. Paikassa ei ollut ketään muuta kuin minä ja Isäntä. Hiljaisuus ja tuulen kevyt suhina kallioseinien sisällä oli hyväilevä. Muutama pensas. Peremmällä oli kaari, hiljaisessa yksinäisyydessään. Mielikuvitukseni leikki ajatuksessa, että täällä on saattanut asua intiaani perhe, vuosisatoja sitten, lasten äänet kallion kielekkeillä ja hiekkakasoja mielin määrin leikeissä. Rakastin tätä paikkaa ja sen tunnelmaa!

DSC_7033 blog

DSC_7028 blog

From the parking lot, a short distance down, was Sand Dune Arch. To me maybe the most wonderful and most impressive place! We entered between the blocks into  if to a large room. Under our feet a soft fine sand bottom made barely a sound. The light was tender and strong at the same time on the rocks. There was no other person in the place than us. The silence and the light breeze of the wind in the rock walls were caressing. There was an arch behind the first turn, in it’s quiet loneliness. My imagination let me believe that there may have been an Indian family living here centuries ago, the sounds of the children on the cliffs and on the sandstones, with all the fun and no sorrow, playing like little children play everywhere. I loved this place!

DSC_7039 blog


4 Comments

Arches National Park 1/4

DSC_6980 blog

Ensimmäinen täysipäivä Moabissa, Utahissa, alkoi aamiaisen jälkeen suuntaamalla Arches kansallispuistoon. Portti oli vain 3.5 kilometrin päässä  hotellistamme, Hampton Innistä. Olimme turistitoimistossa jo ennen aukeamista, aurinko oli juuri noussut vuorien takaa. Paikalla odotti toinen pariskunta. Juteltiin odottaessa. Tietenkin. He ovat etsimässä suurta taloa perheelleen, “his and hers” lapsille, olisiko heitä ollut yhteensä yhdeksän. Hieno idea ja vähän kävi kateeksi, ettei meillä ole taloja ympäri USA:ta. Ja eikös heilläkin ollut yksi suomalainen tuttu, orkesterin johtaja, Osmo Vänskä, jos oikein muistan. Niin me suomalaiset maailmalla, jokainen tuntee ainakin yhden! Lipputoimisto aukesi, lähdimme matkaan.

Tie nousi pikkuhiljaa ylös, ja jokaisen mutkan takana oli valokuvattavaa. Suuret kiviset patsaat nousivat kuin suurkaupungin rakennukset! Ilma oli häikäisevän kirkas, taivas tumman sininen.  Courthouse Towers (Oikeuslaitoksen tornit), The Balancing Rock (Tasapainoileva kivi), Three Gossips (Kolme juoruilijaa), Fiery Furnace (Tulinen uuni) muun muassa, ja satoja ellei tuhansia eri kalliomuodostelmia. Puisto alueella on yli 2000 erilaista kivisiltaa! Osa luonnontilassa, missä niiden odotetaan putoavan koska tahansa! Kuvassa Skyline Arch (Taivaanrannan silta, oma käännös 🙂

DSC_6993 blog

DSC_7012 blog

the three gossips

skyline arch

Käveltävää oli tarpeeksi, suurin iso hyvää helppokulkuista polkua. Amerikan kansallispuistot on säilytetty kaikkien kansalaisten iloksi, jopa rullatuolilla pääsee pitkälle. Sitten polut kapenevat ja loppujen lopuksi ilmaantuvat patikoitaviksi. Jokaiselle oman kuntonsa mukaisesti. Mennäkö vai eikö mennä?

DSC_7091 blog.jpg


8 Comments

kuolleet hevoset

 

“From the prominence of Dead Horse Point, 2,000 feet above a gooseneck in the Colorado River, an ever-changing landscape unfurls. Immense vertical cliffs meet with canyons carved by ice, water and wind creating a visual masterpiece. Plants and animals surviving on the edge of existence face many challenges of extreme conditions within this high desert environment. Stories of ancient hunters, resting along the cliff tops while knapping chert in preparation for the next hunt, and cowboys of the late 1800’s, chasing wild mustangs onto Dead Horse Point, using the narrow neck to block off the natural corral.” https://stateparks.utah.gov/parks/dead-horse/

DSC_6910 blog

Kuudensadan metrin korkeudessa, Colorado joen ylämutkan kohdalta, löytyy kansallispuisto nimeltään Kuolleiden hevosten paikka. Uhkeat maisemat ympäröivät aluetta, mikä on yksi kuvatuimmista maisemista! Pystysuorat kallionseinämät, joita jää, tuuli ja vesi on muotoillut, putoavat suoraan alas joelle. Muutama kaide suojelee keskeisellä paikalla, mutta usea kivenlohkare ja kallionreuna on nopea pudotus alas! 1800 luvulla cowboyt ajoivat villejä hevosia tätä kautta, koska se muodosti luonnostaan hyvän aitaus alueen. Kallionkielekkeellä nukuttiin ja odotettiin seuraavaa hevosten takaa-ajoa. Hevoset janoissaan laukkasivat kallionreunalle nähdessään vettä ja putosivat alas syvään laaksoon. DSC_6969 blogDSC_6945 blogDSC_6928

Kielekkeellä kipusivat nyt turistit. Välillä en edes uskaltanut katsoa putosivatko. Kaikki odottivat auringonlaskua. Värit illalla olivat vahvat, ja aurinko kultasi maiseman viime säteeseen asti.

DSC_6930 blogDSC_6924

Pimeää tietä eteenpäin Moabiin. Emme meinanneet löytää hotelliamme millään. Selvisi myöhemmin, miksi. Valot olivat palaneet hotellin mainosvaloista ja ajoimme sen ohi kaksi kertaa. Kello oli paljon. Hotellin suosittelema ravintola tien toisella puolella oli täynnä, ja odotusaikaa melkein tunti. Emme väsymykseltä jaksaneet odottaa vaan ostimme isot  jugurttiannokset viereisestä kaupasta, mikä oli niihin erikoistunut. $10 per kuppi! Se ja hotelliaulan teet ja piparit riittivät siksi illaksi. Aamulla aikainen nousu:  ja pitkä päivä edessä: kiipeily National Arches kansallispuistossa.

DSC_6976